*

Paavo Tertsunen

Turve: mainettaan parempi, kuitenkin melko kehno polttoaine

Turpeen polttaminen ja sen ympäristövaikutukset ovat taas esillä energiapoliittisessa keskustelussa. Kun koko yhteiskunta ilmastonmuutoksen pakottamana pyrkii vähähiilisempään energiantuotantoon, suunnitelmia tuleekin päivittää säännöllisesti. Suomessa vallitsee tällä hetkellä uusiutuvaa energiaa suosiva konsensus mutta monissa asioissa näkemykset ovat vielä pahasti hajallaan.

Hyvä esimerkki mielipiteet jakavasta polttoaineesta on turve, jonka osuus Suomen vuosittaisesta kokonaisenergiankulutuksesta on noin 6-7 %. Se on osoittautunut niin hankalaksi aiheeksi, ettei edes sen määrittelemisestä ole vielä päästy yhteisymmärrykseen. Turvetta kohdellaan EU:ssa samalla tavalla kuin fossiilisia polttoaineita. Kuitenkin esimerkiksi IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) on luokitellut sen omaksi luokakseen biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden väliin. Suomessa turpeesta käytetään termiä hitaasti uusiutuva biomassa.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan turve pitäisi rinnastaa fossiilisiin polttoaineisiin. Bioenergia ry ja Suomen turpeentuottajaorganisaatiot sen sijaan mukailevat IPCC:n linjaa. Monet Vihreiden konkarit, kuten Osmo Soininvaara ja Satu Hassi, kritisoivat turpeen etuoikeutettua asemaa ja korostavat sen kivihiiltäkin pahempia ilmastovaikutuksia. Myös Ville Niinistö muistaa säännöllisesti mainita turpeen kivihiiltäkin suuremmasta hiilidioksidipäästökertoimesta.

Kivihiilen CO²-päästökerroin (94,6 t /TJ) on turpeen kerrointa (polttoainetyypistä riippuen 97-105,9 t/TJ) pienempi. Turpeen kritisoiminen on siis aiheellista, jos tarkastellaan ainoastaan polttamisesta syntyviä päästöjä. Pelkkien päästökertoimien tuijottaminen ei kuitenkaan ole järkevää energiapolitiikkaa, vaan vaikutuksia on tarkasteltava koko elinkaaren ajalta. VTT:n selvityksen (Leinonen 2010) mukaan sadan vuoden tarkastelujaksolla turpeen ja kivihiilen tuotantoketjun kasvihuonevaikutus on nykytekniikalla samaa suuruusluokkaa. Jos päätökset tehtäisiin pelkkien päästökertoimien perusteella, myös puun polttamista tulisi kritisoida: metsäpolttoaineen päästökerroin on jopa turvetta suurempi, 109 t CO²/TJ.

Turvetta, puuta ja kivihiiltä ei kuitenkaan tule asettaa samalle lähtöviivalle, sillä sekä niiden tuotantomenetelmät- ja paikat, käyttötavat että uusiutumisajat ovat erilaisia. Metsäpolttoaine uusiutuu selvästi nopeimmin, sitoen tuottamansa hiilidioksidin jopa ihmisen eliniän aikana. Turve syntyy noin 10 000 vuoden mittaisessa prosessissa. Kivihiilen uusiutuminen kestää miljoonia vuosia.

Suomella ei ole omia kivihiilivarantoja. Polttoaine kuljetetaan tänne muualta, toisinaan jopa maapallon toiselta puolelta. Vaikka kivihiiltä polttamalla voidaan tuottaa varmaa ja edullista energiaa, sen haitat ovat edellä mainituista suurimpia, jos otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset päästöt. Kivihiilen käyttö ei myöskään paranna kansallista huoltovarmuutta.

Toisin kuin kivihiilen, turpeen tuotantomenetelmiin voidaan vaikuttaa kansallisella päätöksenteolla. Turveteollisuutta käsittelevien tutkimusten mukaan tuotantoteknologioiden kehittäminen pienentää koko elinkaaren aikaisia päästöjä huomattavasti. Jos polttoaineen keruu tapahtuu tarkasti maatalouskäytössä olleilta mailta ja runsaspäästöisiltä metsäojitusalueilta, kasvihuonevaikutus vähenee oleellisesti (Leinonen 2010).

Kun tuotanto keskitetään oikeille suotyypeille, turpeen päästöt voivat pudota jopa alle 66 prosenttiin kivihiilen päästötasosta. Kasvihuonevaikutusta voidaan pienentää siten, että entisiä turvetuotantoalueita sidotaan pitkäaikaisesti uusiutuvan bioenergian tuotantoon. Turvetuotannon seurauksena maaperän turvekerros ohenee, ja puiden kasvun edellytykset paranevat. Se puolestaan edesauttaa ilmakehän hiilidioksidin sitoutumista. (LUT:n ja Metlan tutkimus, Väisänen 2011)

Turpeella on polttoaineena parempi potentiaali, jos sen tuotanto suunnitellaan tutkimusnäyttöön perustuen. Ympäristölupia ei siis tulisi myöntää alueille, joilla uudelleenistutukset tuotannon jälkeen eivät ole kannattavia tai järkeviä. Suomen arvokasta suoluontoa tulee suojella 1900-lukua tehokkaammin, ja sieltä saatavia luonnonvaroja tulee hyödyntää vastuullisesti. Tuotannon kasvihuonekaasujen lisäksi huomiota on kiinnitettävä myös vesistöpäästöihin: Suomen järviä ei kannata pilata huolimattomuudella tai piittaamattomuudella.

Kivihiilen korvaajana turve on hyvä vaihtoehto. Vähemmän saastuttavia teknologioita on kuitenkin kehitetty ja sitäkin enemmän kehitteillä. Pitkän tähtäimen tavoitteet tulisi sen takia asettaa päästöttömiin tuotantomuotoihin. Toistaiseksi turve kuitenkin sopii Suomessa hyvin, ja erityisesti kivihiiltä paremmin, esimerkiksi CHP-laitoksissa käytettäväksi polttoaineeksi biomassan rinnalle.

Energiantuotanto turpeella toiminee siis parhaiten siirtymäajan teknologiana mutta lopullista ratkaisua siitä ei kannata hakea. Tulevaisuudessa monien talojen lämmöntuotanto perustuu nykyistä useammin maalämpöön ja aurinkokeräimiin. Aurinkosähkön rooli tulee varmasti kasvamaan, samoin kuin tuulisähkön, kunhan perussuomalaiset saadaan pois hallituksesta pelottelemasta lepakoilla ja infraäänillä.

Turveteollisuudesta käytävää keskustelua vaivaa perehtymättömyys aiheeseen tai asioiden liiallinen yksinkertaistaminen. Ympäristöhaittojensa vuoksi se kuitenkin vaatii sääntelyä.  Tuotannon tulee sijoittua ympäristövaikutusten kannalta optimaalisille suoalueille. Yhdeksän miljoonan hehtaarin turvemaista vain vajaa prosentti on energiakäytössä. Soiden kestävää hyötykäyttöä voidaan lisätä ilman, että tuhotaan Viiankiaavan kaltaisia aapasoita tai teerien kotimättäitä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Eikö olisi vaan kaikkein paras tukkia ne suo-ojat ja antaa turpeen kasvaa kuten sen on tarkoitus. Soilla on oma tarkoitus virtaumien vaihteluissa (kuivana kautena luovuttaa vettä ja märkinä sitoo) jolloin vesistöjen ääriolosuhteet vähenevät. Soilla elää ja pesii myös eri eläin ja kasvilajeja joita ei muualta biotoopista löydy.

Suomen osuus kivihiilen käytössä energiantuotannossa on globaalisti niin kärpäsen kakan suuruinen, että käytetään siirtymäaikana kivihiiltä turpeen sijasta. Suomeenhan taitaa tulla suurin osa energialaitoksissa käytettävästä kivihiilestä venäjältä. Terästeollisuuden kivihiili tulee muualta koska laatuvaatimukset ovat kovat.

Miksi raiskataan ja revitään meidän maa pilalle kun kivihiili kuitenkin on päästöiltään pienempää meidän perällä. Ne Suotkin kun tahtoo olla hiilinieluja ja kun suo otetaan käyttöön loppuu sen hiilinielu siihen.

Eikä varmaan ole tarkoituksenmukaista raapia suo pois ja istuttaa metsää tilalle, eihän. Entisetkin tuhot olisi syytä korjata asap tukkimalla ne ojat.

Turve on todella huono polttoaine kun tarkastelee kokonaispäästöjä ja vaikutuksia.

Käyttäjän PaavoTertsunen kuva
Paavo Tertsunen

Kiitos kommentistasi!

Turvetuotanto Suomessa on mahdollista myös ilman, että "raiskataan ja revitään meidän maa pilalle". Turpeen kasvihuonepäästöt koko tuotannon elinkaarelta eivät absoluuttisesti ole kivihiilen päästöjä suurempia. Jos tarkastellaan pelkkiä polttamisen päästöjä, niin kyllä, kivihiili on parempi, mutta siinä nyt ei ole oikeastaan mitään järkeä.

Suot toimivat hiilinieluina luonnontilassa, mutta niiden metaanipäästöjen vuoksi ne voivat toimia myös päästölähteinä. Metaani on hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu, ja sitä vapautuu suotyypistä riippuen merkittäviä määriä. Tällaisten soiden kohdalla ojitus voi siis olla jopa järkevin vaihtoehto, kun suon tilalle istutettu puusto muuttaa tasetta kasvihuonekaasuja tuottavasta niitä sitovaksi.

Suoekosysteemit ovat ainutlaatuisia ja paikoin uhanalaisia, minkä takia suojelutoimenpiteitäkin tarvitaan. Järkevällä ja optimoidulla tuotannolla turpeesta voidaan kuitenkin saada sekä kivihiiltä vähempipäästöistä energiaa että elämysarvoa ilman, että Suomen suoluonto tuhoutuu. Siirtymäajan ratkaisuna se on, kuten otsikkonikin kertoo, mainettaan parempi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Meraohjelmalla raiskattiin paksuturpeiset hillasuotkin, ei turpeentuotannolla

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

#2

Jos peli on nollasummaa oli kattilassa sitten turvetta tai kivihiiltä päästöjen osalta, niin kyllä jokainen älyllä varustettu ihminen jättää oman maan paskomatta ja käyttää tuonti tavaraa. Globaalissa mittakaavassa meidän käyttö kivihiilen osalta on varmaan jotain promillen osia ja päästöt myös. Eli vaikka lopettaisimme tänään kivihiilenkäytön sillä ei olisi yhtään mihinkään mitään vaikutusta (patisi turpeen käytön rajuun kasvuun).

Et ottanut laisinkaan kantaa vesistöjen virtaumien ääriolosuhteisiin joihin suot siis vaikuttavat. Ojitetuilta soilta ja tuorvetuotannossa olevilta soilta vesi hulahtaa suoraa alapuolisiin vesiin, kun soiden tarkoitus olisi tasata vesisitasetta ja luovuttaa vettä kuivina kausina ja pidättää vettä märkinä.

Kivihiili ei uhkaa meidän vesistöjemme vesitasetta, ei hillasoita, ei suokeotyyppejä jne.... Kivihiili on parempi siirtymäajan ratkaisu kunnes saamme nopeasti säädettäviä sulasuolareaktoreita sähkön ja kaukolämmön tuottoon.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulasuolareaktori
https://planeetta.wordpress.com/2014/05/12/ydinjat...
http://www.transatomicpower.com/

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Viiankiaapaa ei tosin taida uhata turpeenotto...

Eikös vastikään julkaistu tutkimus, jossa metsänojitus on itse asiassa pahempi vesistöjen pilaaja kuin turvetuotanto.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Maa- ja metsätalous ovat melkoisen tuhoisia vesiluonnolle kuten myös turvetuotanto.

Ahneella kun tahtoo olla aina paskanene loppu. Tulee liian kalliiksi hoitaa asiat tiptop, kun vähän mutkia oikomalla.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Tämännäköistä jälkeä turvesuon alapuolella.Riekonkoski 2010

http://www.kalatalouspalvelutpiilola.net/wp-conten...

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Sehän on vähän kun eduskuntatalo. Täynnä pask.. kepulaisia turveintoilijoita.

Valitettavasti kyseessä onkin mätiraisa ja varmaan on käynyt 100% tuho taimenen mädille.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jos pitää valita turpeen ja kivihiilen vliltä, niin turve lienee kuitenkin se vähemmän ympäristöä kuormittavampi vaihtoehto. Turpeen pienoisesta paremmuudesta huolimatta turpeenpolton vastustus johti ainakin Jyväskylässä siihen että Keljon kaukolämpöoaitos polttaa kotimaisen turpeen sijaan Venäläistä kivihiiltä. Näin Venäjä-pakotteiden aikaan laitoksen päätuotannosta eli kaukolämmöstä on välillä ollut pula. Mutta sen jälkeen kun turpeen p7ltyoon suunniteltu kaukolämpölaitos muutettiin kivihiili polttoiseksi, on ilmennyt että autojen maalipinnoite kärsii ja hilseilee.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Taitaa puuttua jotain oleellista, kuten esimerkiksi tehokkaat suodatusmenetelmät. Ainahan näissä energiantuotantolaitoksissa ja teollisuuskomplekseissa oijotaan sieltä mistä on helpoin. Eli päästöt ja ympäristö.

Ei se turve ekologisemmaksi tai paremmaksi muutu vaikka kuinka jankkaisi.

Toimituksen poiminnat